{"product_id":"yhdyskuntapalvelu-kansalaisyhteiskunnan-ja-valtion-rajamailla","title":"Yhdyskuntapalvelu kansalaisyhteiskunnan ja valtion rajamailla","description":"Yhdyskuntapalvelu on Suomessa suhteellisen laajasti käytetty seuraamusvaihtoehto enintään kahdeksan kuukauden mittaisille ehdottomille vankeusrangaistuksille, ja se kuuluu niin sanottuihin yhdyskuntaseuraamuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan yhdyskuntapalvelua informaalina oikeudenkäyttönä arjen käytännöissä rakentuvina kommunikatiivisina suhteina. Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen tehtävään sekä niiden väliseen vuoropuheluun. Vuoropuhelun tehtävä on tuottaa vastaus tutkimuskysymykseen, onko esitettävissä teoreettista perustelua yhdyskuntapalvelulle yhteisöihin sijoittuvana ja yhteisöjä hyödyntävänä rangaistuksena, ja jos on, niin millainen tämä teoreettinen tulkinta voisi olla.\n\nEmpiirinen aineisto koostuu 23 yhdyskuntapalvelua suorittavan henkilön ja 10 palvelupaikkojen yhdyshenkilön teemahaastattelusta kolmen maakunnan alueella. Molemmissa ryhmissä oli sekä miehiä että naisia. Yhdyskuntapalvelun suorittajien joukossa oli aiemmin yhdyskuntapalvelun suorittaneita, aiemmin vankilassa olleita sekä ensi kertaa ehdottomaan vankeuteen ja yhdyskuntapalveluun tuomittuja henkilöitä. Palvelupaikkojen yhdyshenkilöt edustivat erilaisia palvelupaikkoja. Edustettuina olivat niin kunnalliset kuin yhdistyspohjaiset palvelupaikat. Empiiristä aineistoa tarkastellaan teoreettisen sisällönanalyysin menetelmällä tutkimuksessa teoriakirjallisuudesta johdetuin käsittein: kommunikatiivisuus, refleksiivinen oikeus ja sosiaalinen kontrolli.\n\nNiin ikään teoriakirjallisuuden pohjalta formuloidut tutkimuskysymykset muodostavat tutkimuksen kaksi pääteemaa yhdyskuntapalvelun ymmärtämisen kannalta. Ne ovat kommunikaatio ja integraatio. Kommunikaation suhteen yhdyskuntapalvelua analysoidaan ihmisten välisenä suhteena palvelupaikalla, ja aineistoa luetaan sen näkemiseksi, auttaako palvelupaikalla toimiminen syyllisyyden, häpeän tai luottamuksen teemojen esille tulossa ja niiden positiivisessa käsittelyssä. Itsereflektiota ja itsekontrollia käsitellään tutkimuksessa moraalisina koodeina, joilla on merkitystä yksilöiden omien valintojen kannalta. Integraation edellytyksenä on yksilön oma halu muutokseen, mutta sen muutokseen vaikuttavat myös ne olosuhteet ja sosiaalinen ympäristö, jossa muutos voi realisoitua.\n\nIntegraatiosta aineisto havainnollistaa sitä, syntyykö tai vahvistuuko yhdyskuntapalvelun toimeenpanossa sellaisia suhteita, joilla voi nähdä olevan yhteiskuntaan kiinnittäviä tai kiinnipitäviä ulottuvuuksia. Tarkasteluun tulevat työn, koulutuksen, perhesuhteiden tai tavanomaisten sosiaalisten suhteiden kuvaukset ja merkityksenannot. Yhdyskuntapalvelua on perusteltu sillä, että sen avulla voidaan välttää eristävään vankeusrangaistukseen liittyvät negatiiviset ja syrjäyttävät aspektit. Tutkimus paneutuu siihen, sisältyykö yhdyskuntapalveluun sellaisia kiinnipitäviä piirteitä, jotka voi nimetä yhdyskuntapalveluun sisältyväksi integraatioulottuvuudeksi. Integraatiota käsitellään sosiaalisen kontrollin, kiinnipitävän yhteisön sekä elämänkaariteoreettisen käsitteistön ja viitekehyksen varassa tapahtuvana empiirisen aineiston luentana. Empiirisen aineiston lukemista ohjaa tällöin yhdyskuntapalvelun ymmärtäminen mahdollisuutena auttaa tuomittua pysymään - joskus jopa liittymään - yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä, joka pystyy riittävässä määrin myös ottamaan vastuun omista teoistaan. Sosiaalisen kontrollin- ja itsekontrollin teorioita tarkastellaan eräänä integraation funktiona.\n\nTutkimuksen mukaan yhdyskuntapalvelussa on kyse kommunikaatiosuhteesta. Kun vankeus muutetaan yhdyskuntapalveluksi, se merkitsee eristämisen (vankila) sijasta tuomitun sijoittamista tavanomaiseen työyhteisöön (palvelupaikat) ja osalliseksi sen kommunikaatiosuhteista sekä toimintakulttuurista. Yhdyskuntapalvelun erityisyys on tavanomaiseen yhteisöön liittämisessä, jolloin kommunikaatio ja kontrolli tapahtuvat ensisijaisesti kansalaisyhteiskun-nan tasolla. Palvelupaikkojen arki tulee tutkimuksessa esille \"hauraan\" ja \"vahvan\" kommunikaation palvelupaikkoina. Tätä erityisyyttä tulkitaan tutkimuksessa refleksiivisen oikeuden viitekehyksessä. Yhdyskuntapalvelun toimeenpano kansalaisyhteiskunnassa merkitsee yksilölle potentiaalia kiinnittyä konventionaalisiin suhteisiin, ja siten vahvistaa irtautumista rikoksista. Palvelupaikkojen henkilöstölle se tarjoaa mahdollisuuden nähdä rikoksiin syyllistyneet kanssaihmisinä eikä lainrikkojiksi määriteltyinä objekteina, mikä tuo yhdyskuntapalveluun yleisen, yhteiskunnallisen ja kriminaalipoliittisen ulottuvuuden.\n\nJohtopäätöksenä on perusteltua esittää, että suhteellisen laajasti käytetty yhdyskuntapalvelu saa pitkälle merkityksensä ja elinvoimansa sen rakenteesta, joka yhdistää formaalin oikeuden tuomitsemiskäytännössä ja informaalin tuomion toimeenpanossa. Yhdyskuntapalvelua voi pitää vahvassa mielessä yhdyskuntaseuraamuksena sen vuoksi, että se liittää tuomitun osaksi tavanomaista yhteisöä ja tavanomaiseen toimintaan, koska se olennaiselta osin perustuu palkattomaan työhön. Vaikka yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen perusta on formaalissa oikeudenkäytössä, sen olennainen sisältö tuotetaan informaalin oikeuden alueella, jossa syntyy toiminnan \"arjen järki\". Tämä merkitsee muun muassa sitä, että tällaisen rangaistuksen edellytyksenä ovat yhteisöt, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan rikoksesta tuo-mittuja.","brand":"Tampere University Press","offers":[{"title":"Default Title","offer_id":26561351483492,"sku":"9789514487903","price":58.95,"currency_code":"EUR","in_stock":true}],"thumbnail_url":"\/\/cdn.shopify.com\/s\/files\/1\/0048\/8207\/1652\/products\/9789514487903_102303_2048.jpg?v=1590819709","url":"https:\/\/suomalainen-test.myshopify.com\/products\/yhdyskuntapalvelu-kansalaisyhteiskunnan-ja-valtion-rajamailla","provider":"Suomalainen Test","version":"1.0","type":"link"}