• Tuotekuvaus

  Äitien synnytysloman kehittämistä vanhempainlomaksi käsitellyt sosiaali- ja terveysministeriön komitea ehdotti jo 1970-luvun puolivälissä, että olemassa olevasta seitsemän kuukauden synnytyslomasta vanhemmat voisivat jakaa kolme viimeistä kuukautta ja että isät saisivat mahdollisuuden äidin kanssa yhtä aikaa pidettävään isyyslomaan (KM 1975:92). Perustelut vanhempainvapaan kehittämiselle liittyivät naisten työmarkkina-asemaan ja sekä lapsen että isän etuun. Jo tuolloin oltiin huolissaan vain naisiin kohdistuvien perhe-etuuksien vaikutuksesta heidän työmarkkina-asemaansa. Naiset kantavat kuitenkin yhä päävastuun lasten hoitamisesta perheessä, huolimatta siitä, että miesten oikeuksia lastensa hoitoon on lainsäädännöllä kehitetty. Suomi esitteli Norjan kanssa samoihin aikoihin ensimmäisenä maailmassa isyysvapaan vuonna 1977, tosin ehdollisena äidin suostumukselle. Vaikka Suomi on edelläkävijä isyysvapaan ja siten isien oikeuksien kehittämisessä, suomalaisilla isillä ei edelleenkään ole yksiselitteistä oikeutta omaan vanhempainvapaaseen (Haataja 2006, 22). Vanhempainvapaalla ja perinteisellä isyysvapaalla on lastenhoidossa erilainen rooli. Vanhempainvapaan yhtenä tavoitteena on tukea molempien vanhempien itsenäistä hoitovastuuta lapsista, kun toinen on ansiotyössä. Vanhempainvapaita valmisteltaessa Suomessa oltiin yhtäältä huolissaan siitä, että vain naisille kohdistuvat vapaat ja perhe-etuudet saattavat pitkällä aikavälillä heikentää naisten asemaa työelämässä (KM 1975:92). Toisaalta tavoiteltiin lasten oikeuksia isään ja isien oikeuksia lastensa hoitoon. Isyysvapaiden tarkoituksena taas oli se, että isä voi olla yhtä aikaa äidin kanssa kotona lapsen syntymän jälkeen ja auttaa äitiä uuden lapsen kanssa. Äidin kanssa yhteisesti jaettavista vanhempainrahapäivistä (158 arkipäivää/vanhempainpäivärahakausi) suomalaiset isät käyttävät ainoastaan 1,8 prosenttia. Ruotsalaiset isät käyttävät kaikkiaan 19 prosenttia kiintiöidyistä ja vapaasti jaettavista vanhempainpäivärahapäivistä (Haataja 2006, 86). Kun huomioidaan kaikki ne päivät, joihin suomalaisilla isillä on lainsäädännöllisesti mahdollisuus (siis isyys- bonusisyys- ja vanhempainrahapäivät), käyttävät isät näistä 8,8 prosenttia. Ruotsalaisilla isillä vastaava luku on 20 (Haataja 2006, 86). Suomessa isien oikeudet lapsiin ja lapsien oikeudet isiin on lainsäädännöllisesti turvattu lähinnä 1-18 arkipäivän pituisella isyysvapaalla, joka vietetään yhtä aikaa äidin kanssa. Ruotsissa "isäkiintiön" (vain isän käytettävissä oleva osuus vanhempainvapaasta) käyttöönotto on puolittanut niiden lasten määrän, joiden isät eivät käytä lainkaan vanhempainvapaata lapsen ensimmäisten neljän elinvuoden aikana (Haataja 2006, 35). Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan sellaisia vanhempia, jotka saivat vanhempainrahaa vähimmäismääräisenä siksi, että olivat työssä, on vuosittain noin 4 000 henkeä, eli vajaa 20 prosenttia kaikista vanhempainrahaa vähimmäismääräisenä saavista. Osassa tapauksissa äiti siis palaa takaisin työhön jo varhain äitiys- tai vanhempainrahakaudella, eikä isä siirry vuorostaan kotiin. Tämän raportin tarkoituksena on tarkastella perhevapaalainsäädännön kehitystä ja perhevapaiden käyttöä sekä korvauksia 1990-luvun alusta vuoteen 2005. Raportissa selvitetään, miten perhevapaalainsäädännön muutokset 15 edellisen vuoden aikana ovat vaikuttaneet perhevapaiden käyttöön: miten suuri osa vanhemmista pitää perhevapaita ja kuinka pitkään. Samalla huomioidaan mitä lainsäädännön muutoksilla itse asiassa tavoiteltiin ja arvioidaan miten hyvin tässä onnistuttiin. Raportin rakenne on seuraava. Luvussa kaksi käsitellään perhevapaalainsäädännön kehityksen pääpiirteitä ja kehityksen taustalla vaikuttaneita periaatteita laman alusta nykyhetkeen. Seuraavassa luvussa tarkastellaan perhevapaiden käyttöä 15 edellisen vuoden aikana ja erityisesti tuona aikana tehtyjen reformien vaikutusta perhevapaiden käyttöön. Viimeiseksi luvussa neljä selvitetään perhevapaiden korvauksia. Yhteenvetoluku kertaa perhevapaiden kehityksen pääpiirteet ja pohtii kehityksen vaikutusta naisten työmarkkina-asemaan.

• Tuotetiedot

  • Kustantaja / Valmistaja Palkansaajien tutkimuslaitos
  • ISBN 9789522090416
  • Tuotekoodi 9789522090416
  • Alanimike isillä päärooli uudistuksissa, sivurooli käyttäjinä
  • Kirjoittajat Jenni Kellokumpu
  • Sarja Raportteja/Palkansaajien tutkimuslaitos
  • Kieli suomi
  • Sivumäärä 43
  • Asiasanat perhevapaat; äitiysvapaa; isyysvapaa; vanhempainvapaa; hoitovapaa; kustannukset; lainsäädäntö
  • Kirjastoluokka 37.4
  • Uusintapainoksen pvm 01.01.2007
  • Paino (g) 109
  • Tuotemuoto Pehmeäkantinen kirja
  • ALV 10,0%

• UKK

  • Toimitus

    Tarjoamme tilauksiin seuraavat toimitustavat:
    
    Myymälänouto: 0 €
    Matkahuolto noutopiste: 4,90 €
    Matkahuolto kotijakelu: 11,90 €
    Posti pikkupaketti: 3,90 €
    Posti noutopiste tai automaatti 4,90 €
    Posti kotiinkuljetus 10,90 €
    Postnord automaatti tai noutopiste: 4,90 €
    
    Lisäksi toimitustapana saatavilla vain yritysasiakkaillemme:
    Postnord Yrityspaketti: 14,90 €

  • Maksaminen

    Verkkokaupassamme on käytössä seuraavat maksutavat:
    
    Mobiilimaksutavat:
    MobilePay, Siirto, Apple Pay, Google Pay, Masterpass
    
    Pankkimaksutavat:
    Nordea, Danske Bank, POP Pankki, Säästöpankki, Oma Sp, Ålansbanken, OP, Handelsbanken, Aktia
    
    Korttimaksutavat:
    Visa, Visa Electron, Mastercard, American Express
    
    Lasku- ja osamaksutavat:
    Walley-lasku kuluttajille ja Walley- yrityslasku yrityksille

  • Palautus

    Verkkokaupasta ostetuilla fyysisillä tuotteilla on 14 päivän palautusoikeus tilauksen vastaanottamisesta. Myymälästä ostetuilla fyysisillä tuotteilla on 14 päivän vaihto- ja palautusoikeus. Palauttaminen on ilmaista. Lue lisää palautuksista.

Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin